CSRD:n ensimmäinen aalto pyyhkäisi ylitsemme pari vuotta sitten, ja sai meidät hukkumaan tuhansiin datapisteisiin. Vaikka kaksoisolennaisuusanalyysin idea on hyvä ja oikea, eksyimme silti. Kestävyysraportteihin päätyi epäolennaisia ja jopa omituisia sisältöjä, jotka eivät ohjanneet yhtiötä eivätkä lukijaa oikeaan suuntaan.
Novo Nordiskin tämän kevään CSRD-raportti näyttää kiinnostavaa ja nopeaa kehitystä, miten pakollisesta ja hyvin tarkasti säännellystä kestävyysraportista voi sittenkin tehdä ihan järkevän ja lukijaystävällisen.
Oppikirjan mukaisuus vs. aidosti tärkeä
Vain vuosi sitten, kun ensimmäiset viralliset CSRD-raportit julkaistiin keväällä 2024, ne noudattivat (ainakin Suomessa) pilkulleen jokaista vaatimusta. Lueteltiin olennaiset teemat täsmälleen ohjekirjan mukaisessa E-S-G järjestyksessä.
Oltiin virallisia ja kulmikkaita. Ja kerrottiin, miten Business Conduct nyt vaan on yhtä olennaista kuin ilmastonmuutoksen torjunta – siitä viis, ettei kukaan sitä uskonut, saati jaksanut jaarittelua yrityskulttuurista lukea.
Nyt, kun siimaa on EU:n suunnalta annettu kevennettyjen ESR-standardien myötä, ainakin Novo Nordisk käytti sen heti hyödyksi ja pisti 2025 kestävyysraporttinsa rakenteen uusiksi.
Ensinnäkin koko kestävyysraportti aloitettiin kertomalla, mitkä ovat olennaiset – ja etenkin ne kaikkein olennaisimmat – teemat
(edellisvuoden 2024 raportissa tähän päästiin ESRS:n oppikirjan mukaisten alkujorinoiden jälkeen vasta sivulla 7).
Vuoden 2025 raportissa Novo Nordisk nosti kestävyysraportointinsa (s. 46) kärkeen neljä priorisoitua teemaa.
Edellisvuoteen verrattuna yhtiössä siis rohjettiin nyt selvästi edellisvuotta yksiselitteisemmin todeta, että on olennaisia ja on enemmän olennaisia teemoja.
Vuoden 2024 raportissa käytetään termejä ”essential topics” ja ”important topics”.
Hieman epämääräinen on lukijalle noiden painotusten ero.
Vuoden 2025 raportissa otsikot jo kertovat, mistä on kyse:
Prioritised topics
Other material topics
Tämä jako todella helposti häviää, kun DMA:ta tehdään. Kaikkia olennaisia teemoja käsitellään kuin ne olisivat yhtä tärkeitä. Vaikka eivät ne aina ole!
Novo Nordisk nosti priorisoitujen teemojen joukkoon ne neljä, jotka ovat kaksoisolennaisia JA kytkeytyvät aidosti yhtiön strategisiin tavoitteisiin. Eli ne ovat oikeasti enemmän olennaisia yhtiölle.
Lisäksi yhtiö oli aivan villiksi lähtenyt ja nimennyt standardin mukaisen teeman ”S4 – Consumers and end-users” uudelleen nimellä, jossa on lääkeyhtiölle jotain järkeä:
”Patient protection and quality of life”.
(Kieltämättä end-users kuulostaa lääkeyhtiön kohdalla melko kaamealta, ja tässä tapauksessa potilaiden suojelu kattaa myös esim. lääketesteihin osallistuvat henkilöt.)
Sekä rakenteen että termien muutosta yhtiö perustelee sillä, että näin se ohjaa lukijan ensimmäisenä eniten tärkeiden, päätöksenteon kannalta relevanttien asioiden äärelle.
Very smart move, sanoisin.
Uskalla priorisoida
Näinkin voi siis tehdä! Ja ehkäpä tanskalaisten esimerkistä rohkaistuneena myös suomalaiset raportoijat uskaltavat jatkossa ottaa hieman iloa irti löysemmissä valjaissa olevista raportointivaatimuksista.
Mitä selkeämmin prioriteettilistalla kärjessä olevat asiat esittää, sitä helpompi niiden johtamiseen, talousarvioinnissa huomiointiin, resurssointiin ja tavoitteiden saavuttamiseen on keskittyä.
Jos (ja kun) tärkeiden ja melko-tärkeiden listat ovat sekaisin, fokus sekoittuu, emmekä hahmota, mitä tulee oikeasti tehdä ensin.
Selkeämmin priorisoiduista kestävyysteemoista kiittävät vastuullisuustyötä johtavien lisäksi kaikki muutkin päätöksiä tekevät henkilöt.
Lisäksi siitä kiittävät raportin lukijat.
Kaisa Kurittu (DI, KTM) Vastuullisuusammattilainen, Ratkaisutoimisto Vinha
Tarvitsetko sparrausta vastuullisuustyön johtamisessa tai raportoinnin kehittämisessä? Autan mielelläni!
Paljon lisätietoa aiheesta myös kirjassani Menesty kestävästi! Vastuullisuus johdon ja hallituksen agendalla.