Vuosi alkaa vedellä jo viimeisiään, ja ensimmäisessä aallossa kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaan raportoivissa yhtiöissä valmistellaan kuumeisesti uusia selontekoja.
Vastuullisuusseminaareissa ei ole viime vuosina oikein muusta puhuttukaan kuin CSRD:stä ja etenkin uuden raportoinnin aikaansaamasta melkoisesta hässäkästä.
Hässäkän tunnusmerkkejä on muun muassa se, että osaavat ja ihan järjissään olevat ihmiset ovat alkaneet puhua toisilleen DMA:sta, IRO:sta ja osa-osa-alueista. Vähimmäistiedonantovaatimuksista ja MDR-P:stä.
Sitten ihmetellään, miksei johto ole innoissaan ja budjetoi työlle riittäviä resursseja – saati ymmärrä omaa rooliaan kokonaisuudessa.
Lähdimme kehää väärään suuntaan
Yksi syy, miksi CSRD-raportointiin valmistautuminen voi tuntua todella vaikealta rastilta on se, että lähdemme helposti raportointi-innostuksissamme kiertämään raportoinnin taustalla olevaa huolellisuusvelvoite-kehää pers’ edellä väärään suuntaan.
Aloitamme kyllä olennaisten vaikutusten tunnistamisesta, mutta siitä kiiruhdamme suoraan raportointiin ja mittareihin. Ja sitten ihmetellään, miten ihmeessä kaikki loput, raporttiin tarvittavat palaset, saadaan raavittua kasaan.
Ennen mittareihin rynnistämistä onkin kriittistä ymmärtää, että raportointiprosessissa pitää kulkea huolellisuusvelvoitteen kehää toiseen suuntaan.
(Kaksois)olennaisuusarvioinnin avulla tunnistetaan, mitkä ovat merkittävimmät haittavaikutukset, joita yhtiön toiminta aiheuttaa luonnolle ja ihmisoikeuksille.
Sitten arvioidaan, miten nämä asiat näkyvät (tai miten niiden pitäisi näkyä) yhtiön strategiassa, tärkeimmissä tavoitteissa, päätöksenteossa, toimintaa ohjaavissa politiikoissa ja riskien hallinnassa – ja varmistetaan, että ne alkavat näissä myös näkyä.
Sen jälkeen ryhdytään toimiin: varmistetaan riittävä osaaminen, resurssit ja rakenteet. Sekä tunnistetaan ja päätetään, mihin pitää investoida, mitä osaamista ja tekemistä tarvitaan enemmän.
Ja ennen kaikkea ryhdytään rivakasti toimiin, joilla haitallisia vaikutuksia ennalta ehkäistään, pienennetään ja lopetetaan.
Nimenomaan näistä tekemisistä ja aikaansaannoksista lopulta kerrotaan tulevassa CSRD-raportissa.
Raportointihässäkän ja jumalattoman kiireen tunnun keskellä on myös hyvä pitää mielessä, että tarkoituksena ei ole se, että huolellisuuskehä on kertaalleen kiireellä survottu maaliin ekaan raporttiin mennessä. Kyseessä on nimenomaan oppimisluuppi, jossa yhtiössä (raportointi)kierros-kierrokselta opitaan lisää ja ymmärretään enemmän kuin edellisellä kierroksella.
Huolellisuusvelvoite koskee kaikkia yhtiöitä
Moni ensimmäisen aallon raportoija kuuluu myös tulevan yritysvastuudirektiivin (tai tarkalleen ottaen direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta) piiriin.
Vaikka yritysvastuudirektiivi teknisesti ja juridisesti ottaen velvoittaa vain suurimpia (yli 1000 henkeä työllistäviä ja yli 450 m€ liikevaihdon) yhtiöitä, sen toteuttamisesta pitää jokaisen CSRD:n piirissä olevan kuitenkin raportoida.
Siksi jokaisen hallitustyötä tekevän on hyvä jo nyt sisäistää, että osakeyhtiöiden hallituksella on Suomessa huolellisuusvelvollisuus, joten myös vastuun kestävää toimintaa koskevan huolellisuusvelvoitteen täyttämisestä voidaan katsoa kuuluvan nimenomaan hallitukselle.
Ja nimenomaan tämän velvoitteen täyttämisestä kerrotaan CSRD-raportissa. Ei pelkästään numeerisista lopputulemista, päästöistä ja jätteistä. Vaan prosesseista, rakenteista, johtamisesta, toimintaperiaatteista ja strategisista valinnoista, joilla ehkäistään ja pienennetään haitallisia vaikutuksia ihmisille ja luonnolle.
Jos hallitus ja johto ei ole huolehtinut näistä riittävästi, se on selvästi luettavissa tulevissa raporteissa.
Ja toisinpäin sanottuna, kun huolellisuusvelvoitteen kehää on kuljettu huolellisesti oikeaan suuntaan, ja toteutettu kehitystyötä systemaattisesti vaihe vaiheelta, raportin tekeminen on lopulta se helpoin vaihe.
Hässäkän sijaan siellä vain koostetaan yhteen se työ, mitä on tehty.
Kaisa Kurittu (DI, KTM) Vastuullisuusammattilainen, Ratkaisutoimisto Vinha
Tarvitsetko sparrausta huolellisuusvelvoitteen ymmärtämisessä tai tulkinnassa? Autan mielelläni!
Paljon lisätietoa aiheesta myös kirjassa Menesty kestävästi! Vastuullisuus johdon ja hallituksen agendalla.