Tänään 12.4.2024 juhlimme (?) Suomen ylikulutuspäivää. Se tarkoittaa, että olemme tänään käyttäneet suomalaisille varatun quotan vuotuisista maailman resursseista. Loppuvuosi sitten suu säkkiä myöten!
Miten tässä taas näin kävi?
Osaamme kuitenkin arvioida varsin tarkasti, onko yrityksen talous kestävällä pohjalla. Mikäli se ei ole, ryhdymme rivakasti korjausliikkeisiin. Osana strategiaprosesseja osaamme myös hahmotella, millainen polku voisi johtaa tulevaisuuden (taloudelliseen) menestykseen ja miten toimintaa on tarpeen muuttaa.
Entä jos valjastamme tämän saman logiikan tarvittavan kestävyysmuutoksen tueksi. Mikä olisikaan hienompaa, kuin se että yhtiöiden johdossa osataan ja halutaan arvioida myös sitä, onko liiketoiminta luonnon, ilmaston ja ihmisten kannalta tarkasteltuna kestävällä pohjalla.
Ja strategiaprosesseissa arvioitaisiin myös sitä, millainen polku johtaa yhtiötä kohti aidosti (kaikkien kannalta) kestävää menestystä – ja miten nykyistä toimintaa on tarpeen muuttaa.
Jos ylikulutuspäivästä tai ympäristön nykytilasta on jotain yleistettävissä, tällainen arviointi osana strategiaprosesseja on todellakin paikallaan!
Planeetalla on rajansa
Yhtenä ohjenuorana yrityksen kestävyyden tarkastelussa voi käyttää Stockholm Recilience Instituten tutkijoiden määrittelemiä planetaarisia rajoja (Planetary Boundaries), jotka määrittelevät maapallon kannalta kriittisimpien prosessin turvalliset rajat. Näiden rajojen ylittämisestä seuraa todennäköisesti peruuttamattomia muutoksia ekosysteemeille ja ekosysteemipalveluille, joista myös me suomalaiset olemme täysin riippuvaisia.
Näitä prosesseja ovat muun muassa ilmastonmuutos, valtamerien happamoituminen, typen ja fosforin aiheuttama ravinnekuormitus, muutokset maankäytössä ja siitä johtuva metsäkato sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen.
Ja nyt tarkkana: yhdeksästä planetaarisesta turvarajasta olemme jo ylittäneet kuusi.
Entä jos otetaan analogia liiketoimintaan. Jos planetaariset rajat olisivatkin yrityksen tulostavoitteet, miltä tilanne vaikuttaisi? Yhdeksän tavoitetta, joista kuusi on punaisella. Ilmastotavoitteena 1,5 astetta, mutta viimeisin arvio näyttää, että päädytään kolmeen. Vuosibudjetti poltettu jo huhtikuun alussa.
Voimmeko huoletta jatkaa, kuten tähänkin asti? Tarvitseeko hallituksen puuttua asiaan? (Emme voi. Ja tarvitsee!)
On myös syytä huomata, että kestävä pohja ei tarkoita pelkästään luonnon vaan myös ihmisten rajoja ja hyvinvointia. Esimerkiksi elämiseen riittävä palkka ja ihmisoikeuksien toteutuminen ovat tärkeä osa kestävää kokonaisuutta.
Kohti palauttavaa ja uudistavaa
Valtaosa yhtiöiden nykyisestä vastuullisuustyöstä keskittyy haittojen ja riskien vähentämiseen. Samalla planeetan ja ihmisten tilaa rapauttavaa perusliiketoimintaa jatketaan kuten ennenkin. Maailman resurssit siis hiljalleen kuluvat ja köyhtyvät yhtiöiden toiminnan vuoksi.
Vaikka ajattelemme olevamme jo tosi vastuullisia ja kestäviä, on tärkeä ymmärtää, että nykyisen kaltainen tekemisemme johtaa siihen, että ylikulutuspäivää vietetään jatkossakin huhtikuun alussa ja tuloskortit hohkaavat punaisella.
Jotta yhtiön toiminta voi pysyä planeetan ja ihmisten kesto ja kantokyvyn rajoissa, on tärkeää paitsi vähentää toiminnan aiheuttamia rapauttavia vaikutuksia myös jatkaa sitkeästi kestävyysmatkaa eteenpäin, kohti niin sanottua palauttavaa ja uudistavaa tapaa toimia.
Palauttavan ja uudistavan liiketoiminnan elementtejä ovat muun muassa kiertotalouden mallit, ihmisten hyvinvoinnin parantaminen, elämiseen riittävän palkan tai ansion maksaminen sekä liikakulutuksen lopettaminen.
Esimerkiksi ilmasto- ja luontotyössä yhtiö voi päästä kestävälle pohjalle asettamalla tieteeseen perustuvat tavoitteet (sekä varmistamalla, että tavoitteisiin myös päästään). Kun ilmastovaikutuksia lähdetään merkittävästi pienentämään yhtiön omassa toiminnassa ja arvoketjussa, tarvittavat ratkaisut ovat usein myös uudistavia, kuten esimerkiksi ruuan tuotannossa ja maanviljelyssä on jo nähty.
Myös fokuksen siirtäminen ihmisoikeusriskien hallinnasta siihen, että arvoketjussa systemaattisesti edistetään elämiseen riittävää palkkaa, on siirtymistä rapauttavasta tavasta uudistavalle polulle.
Kestävälle tai uudistavalle tasolle ei kuitenkaan päästä keskittymällä riskeihin ja viilaamalla hieman nykyistä tapaa, vaan se vaatii muutosta yhtiön liiketoimintaan, johtamiseen ja kenties jopa sen tuotteisiin ja palveluihin.
Ennen kaikkea se vaatii muutosta nykyiseen ajatteluun ja tapaamme toimia. Ensimmäinen askel on havaita, että mittarit ovat nyt selvästi punaisella.
Kaipaatko sparrausta johdon ja hallituksen vastuullisuusosaamisen kehittämiseen?
Autan mielelläni!
Kaisa Kurittu (DI, KTM) Vastuullisuusammattilainen, Ratkaisutoimisto Vinha
Teksti pohjautuu Kaisa Kuritun ja Lea Rankisen kirjaan Menesty kestävästi! Vastuullisuus johdon ja hallituksen agendalla.