Onko vastuullisuus tipahtanut pois johdon puheista, eikö ESG kiinnosta enää? Ehkä parempi kysymys on sittenkin, onko ESG:n kokonaisuutta oikeastaan kunnolla hahmotettu?
Väitän, että näistä kolmesta kirjaimesta se tärkein on jäänyt monelta ymmärtämättä. Ymmärtämättä on jäänyt juuri se kirjain, joka ratkaisee, saadaanko haluttua muutosta aikaan.
Ongelmat saattavat alkaa jo kirjainten järjestyksestä. Huomio on yleensä keskittynyt kahteen ensimmäiseen – eehen ja ässään.
Vastuullisuushommissa on varsin helppoa rynnistää E:n ja S:n (eli ympäristö- ja sosiaalisten teemojen) pariin. Ilmastoa ja luontoa. Ihmisoikeuksia, hyvinvointia ja turvallisuutta! Nämä ovat näkyneet (ainakin viime vuosiin asti) myös johdon puheissa – ja hyvä niin.
Mutta sitten olisi se viimeinen kirjain G (governance, hyvä hallinto), joka kuulostaa, no, pöytäkirjoilta ja tarkastusvaliokunnilta.
Nimenomaan tämä, G:n näkeminen lähinnä eettisinä ohjeina ja hallinnollisena paperin pyörittelynä, voi olla vaikuttavan ja systemaattisen vastuullisuustyön suurin jarru.
Jos ja kun yhtiön johto ja hallitus eivät hahmota omaa rooliaan kestävyysmuutoksen aikaan saamisessa – samalla kun vastuullisuusasiantuntijat koittavat hikipäässä työntää hennoilla kätösillään E:tä ja S:ää eteenpäin – on aika selvää, ettei kovin suurta muutosta tapahdu.
Muutos kohti kestävämpää tarvitsee tuekseen paitsi suunnan ja vauhdin, myös muutosta tukevat selkeät vastuut, valtuudet ja rakenteet organisaation sisällä.
Eli hyvää hallintoa.
Hallinnointikoodi ei riitä
Mitä hyvä hallinto sitten oikein tarkoittaa?
Hyvän hallinnon sisältöä etsitään usein raportointistandardeista ja hallinnointikoodista. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että Suomessa (pörssiyhtiöitä ohjaava) hallinnointikoodi ei riitä vastuullisuustyön johtamisen raamiksi.
Ei lähellekään.
Myös vastuullisuusraportointia ohjaavat standardit hipistelevät vain hyvän hallinon pintaa Code of Conductia, korruption torjuntaa ja toiminnan lainmukaisuutta koskevilla kohdillaan (vaikka ne toki relevantteja asioita mille tahansa yhtiölle ovatkin).
On tosi tärkeää ymmärtää, että vastuullisuustyössä hyvällä hallinnolla ei tarkoiteta hallituksen kokoonpanoa, oikeaoppisia pöytäkirjoja tai verosuunnittelua, vaan johtamista.
Ja nimenomaan muutoksen johtamista.
Hyvä hallinto mahdollistaa muutoksen johtamisen
Yhtiöiden johdossa ja hallituksessa tehdään isot päätökset ja linjaukset siitä, miten yhtiössä toimitaan, mitä tavoitellaan ja millaisilla keinoilla tavoitteet aiotaan saavuttaa. Muutos kohti kestävämpää vaatii nimenomaan hallituksen ja johdon tietoisia valintoja.
ESG:n G-kirjain tarkoittaakin pohjimmiltaan sitä, että yhtiön hallitus ja ylin johto aidosti ymmärtävät roolinsa ja vastuunsa siinä, millaisia vaikutuksia heidän itsensä tekemistä päätöksistä aiheutuu ihmisille ja ympäristölle.
Vaikuttava vastuullisuustyö lähtee yhtiön strategiasta – ja hallituksen tehtävänä on varmistaa, että vastuullisuus tulee riittävällä tavalla huomioitua strategiaprosessissa ja päätöksenteossa. Lisäksi tarvitaan selkeät rakenteet ja vastuut vastuullisuustyön päivittäiseen johtamiseen ja toteuttamiseen.
Käytännössä ensimmäinen askel on, että vastuullisuustyö nimetään jonkun johtoryhmässä olevan vastuulle. Ilman johtoryhmätason vastuuta työtä ei johda kukaan ja hommat jäävät puolitiehen.
Ja tässä on se ESG:n pihvi. Nimenomaan G-kirjaimessa, eli hallituksessa ja johdossa tehdyt päätökset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hyviä tai huonoja yhtiön E ja S lopulta ovat.
Varuilta toistan: G-kirjaimessa tehdyt päätökset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hyviä tai huonoja yhtiön E ja S lopulta ovat.
Jos hallitus ei vaadi mitään, vastuullisuus ei ole osa strategisia tavoitteita eikä johtoryhmässä homma ole kenenkään vastuulla (eikä käytännön työhön ole selkeitä valtuuksia ja rakenteita) on turha haaveilla merkittävistä aikaansaannoksista ympäristö- tai sosiaalisen vastuun saralla.
Siksi onkin aika kuopata ESG-termi (jossa hyvä hallinto roikkuu mitenkuten, pikkuveljen tavoin, kirjainjonon jatkona) ja nostaa vastuullisuustyön edellytysten ja onnistumisen kannalta tärkein kirjain ensimmäiseksi.
Olkoon siis jatkossa terminä: GES
GES indikoi, että hallituksen ja johdon tulee olla selvillä ja vastuussa yhtiön ihmisoikeus-, luonto- ja ilmastovaikutuksista ja -riskeistä.
GES indikoi, että vastuullisuustyötä täytyy johtaa.
GES indikoi, missä järjestyksessä asioiden tulee tapahtua, jotta saamme aidosti vaikuttavia muutoksia aikaan.
Ilman johtamista E ja S ovat lähinnä koristekirjaimia. Ja silloin tavoiteltu ja tarvittava muutos kohti kestävämpää jää tekemättä.
Pohdittavaksi: Kuka teidän johtoryhmässänne vastaa siitä, että homma etenee kohti tavoitteita teille relevanteissa vastuullisuusteemoissa – olivat ne sitten ilmastoon, luontoon, hyvinvointiin tai vaikkapa turvallisuuteen liittyviä tavoitteita?
Kaisa Kurittu (DI, KTM) Vastuullisuusammattilainen, Ratkaisutoimisto Vinha
Tarvitsetko sparrausta vastuullisuustyön johtamisessa tai raportoinnin kehittämisessä? Autan mielelläni!
Paljon lisätietoa hyvästä hallinnosta sekä vastuullisuustyöstä ja sen johtamisesta kirjassani Menesty kestävästi! Vastuullisuus johdon ja hallituksen agendalla.