Puhu äänellä, jonka kuulen
Sanoilla, jotka ymmärrän
Runoilla, jotka käsitän.
Näin laulaa Happoradio. Mutta harva ehkä tietää, että laulu kertoo johtajan ja vastuullisuusasiantuntijan välisestä vuorovaikutuksesta.
Yksi yleisimmistä syistä, miksi vastuullisuusasiantuntijan viesti ei mene perille ylimpään johtoon asti, on puhetapa. Kerromme ja perustelemme asiamme alan termein ja sitten ihmettelemme, miksi homma ei etene. Ongelma ei ole yleensä sisältö, vaan tapa, jolla puemme sen sanoiksi.
Lopeta puhumasta kuin vastuullisuusguru. Ala argumentoida asioita, joita päätöksentekijä haluaa kuulla. Katsotaanpa muutama esimerkki.
Asiantuntija sanoo: ”Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettiin, että pakkotyö on merkittävä riski meidän tier 3:ssa. Meidän pitäisi tehdä asialle jotain.”
Päätöksentekijä haluaisi kuulla: ”EU:n pakkotyöasetuksen myötä meidän tuotteita voidaan kieltää EU-markkinoilla jo 2027 lopussa, jos meidän toimitusketjussa havaitaan pakkotyötä. Aloitetaanko siis huolellisuusprosessin rakentaminen nyt vai heti?”
Tai jopa:
Asiantuntija sanoo: “Meidän tuotteiden ympäristövaikutukset pitäisi arvioida planetaaristen rajojen mukaisesti.”
Päätöksentekijä haluaa kuulla: ”Vaatimukset kierrätettävyyden, kemikaalien ja alkuperän osalta muuttuu EU:ssa lähivuosina. Ne vaikuttaa tosi vahvasti meidän tuotteiden hinnoitteluun ja markkinoille pääsyyn. Testataanko erilaisia tuotekehitysvaihtoehtoja ja niiden kustannusvaikutuksia nykyisillä ja tulevilla ympäristöspekseillä ennen päätöstä?
Sitä paitsi kierrätyskelvottomia pakkauksia ei saa myydä EU:ssa enää 2030. Jos me ei aloiteta muutostyötä nyt, osa meidän tuotteista tippuu markkinoilta.”
Oho, sama asia, eri tulokulma!
Jos kauniisti sanotaan, johtoa ja hallitusta ei hirveästi kiinnosta vastuullisuusihmisten ponnistelut metsäkatoasetuksen, ihmisoikeuksien ja päästöjen parissa. Sen sijaan heitä kiinnostaa yhtiön talous, kilpailukyky, riskienhallinta sekä toiminnan jatkuvuus
Siksi vastuullisuusgurun kannattaa opetella puhumaan äänellä, joka kuullaan. Sanoilla, jotka ymmärretään. Runoilla, jotka käsitetään. Eli miten yhtiölle relevantit vastuullisuusteemat vaikuttavat yhtiöön ja sen tulevaisuuden menestykseen.
Sama asia, eri kieli
Juuri käytetyssä kielessä ja käytetyissä argumenteissa voi kohota yllättävä kielimuuri.
Vastuullisuuden ammattisanasto, joka tuntuu itselle selvältä, voi kuulostaa johtoryhmässä tai hallituksessa vieraalta kieleltä. Puhumme sujuvasti Scope 3:sta ja DMA:sta, ja perustelemme asioita vastuullisuuden ja planeetan näkökulmasta.
On tärkeää tehdä vastuullisuustyötä, koska vastuullisuus on tärkeää.
Kun itselle on tärkeää edistää ihmisoikeuksien toteutumista hankinnoissa, voi tuntua kohtuu tympeältä pukea viesti muotoon ”pakkotyöasetuksen nojalla meidän tuote voidaan kieltää EU:ssa”. Aivan kuin puhuisi eri asiasta. Tai että asian tärkein pointti vesittyisi.
Mutta ei se vesity. Puettuna päätöksentekijälle tuttuihin termeihin ja relevantteihin tulokulmiin, vastuullisuusasia voi päästä niihin kokouksiin, missä ratkaisevat päätökset tehdään. Ei ole väliä, nouseeko asia päätettäväksi talouden ja riskien vai planeetan näkökulmasta – kunhan se nousee.
Päästöjen vähentäminen on hiilitullien välttämistä. Työturvallisuuden kehittäminen on sairauspoissaoloista ja tapaturmista aiheutuvien kustannuksien alentamista. Ihmisoikeuksien edistäminen on tuotteiden markkinakelpoisuuden varmistamista.
Sinuun tarvii tekstityksen..
Vastuullisuustyössä tarvittavien vaikuttavien tekojen ja muutosten vauhtiin saaminen saattaa siis karahtaa kiville jo siinä vaiheessa, kun vastuullisuusasiantuntija avaa suunsa. Mikäli hän olettaa, että johto ja hallitus ostavat hänen käyttämänsä vastuullisuusperustelut. Tai, että päätöksentekijät osaavat (ja viitsivät!) tehdä käännöksen liiketoiminnan kielelle omassa päässään, omatoimisesti.
Eivät he tee.
Johdolla ja hallituksella on omat huolensa, oma kielensä ja rajallinen kaistansa – ja ihminen kuulee (ja ymmärtää) helpoiten asian, joka kerrotaan omalla tutulla kielellä.
Vastuullisuustyötä tekevälle on siis tarpeen miettiä euroja. Miten tämä asia vaikuttaa meidän kilpailukykyyn, talouteen, riskeihin tai toiminnan jatkuvuuteen?Miten päästöoikeuksien hinta vaikuttaa meidän kustannuksiin tai liikevaihtoon?
No, dialogiinhan tarvitaan kaksi. Siksipä myös jokaisen päätöksentekijän kannattaa jalostaa omaa kielitaitoaan. Modernin johtajan perusosaamiseen kuuluu se, että osaa tunnistaa entistä paremmin kestävyysteemojen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia, kuten tulevia investointi- ja liiketoiminnan kehittämisen tarpeita, tuote- ja palveluportfolion muutoksen tarpeita sekä niihin liittyviä (mahdollisesti kasvavia) kustannuksia. Myös tekemättä jättämisellä voi olla hintansa.
Esimerkiksi ilmastotyössä yksi käytännön keino ymmärryksen kehittämiseen on päästövähennystonnin hinnan mallintaminen sisäiseen käyttöön. Sen avulla on laskettavissa, mitkä päästövähennysten ratkaisut ovat tällä hetkellä kalliita ja mitkä eivät.
Jos siis olet päätöksentekijä, etkä vielä oikein ymmärrä, pyydä jatkossa vastuullisuustyötä tekevää perustelemaan ja selittämään asia sinulle liiketoiminnan, talouden ja riskienhallinnan näkökulmasta.
Kuten Happoradio jatkaa johdon ja vastuullisuusgurun välisen kommunikaatiokuilun ylittämisestä:
Sinuun tarvii tekstityksen
Salaisuuksies selittäjän
Kertojan kaikkitietävän
Puhu äänellä, jonka kuulen*.
Pohdittavaksi: Kun viimeksi esitit vastuullisuusasian johdolle tai hallitukselle, puhuitko asiantuntijan vai päätöksentekijän kieltä?
Osaatko jo perustella teidän luonto- ja ihmisoikeustyön tavoitteita kustannusten ja riskien hallinnan – tai toiminnan jatkuvuuden kannalta?
*Happoradio – Puhu äänellä jonka kuulen. Sanoittaja Aki Tykki.
Kaisa Kurittu (DI, KTM) Vastuullisuusammattilainen, Ratkaisutoimisto Vinha
Tarvitsetko sparrausta vastuullisuustyön johtamisessa, raportoinnin – tai yhteisen kielen – kehittämisessä? Autan mielelläni!
Paljon lisätietoa hyvästä hallinnosta sekä vastuullisuustyöstä ja sen johtamisesta kirjassani Menesty kestävästi! Vastuullisuus johdon ja hallituksen agendalla.