Kuten edellisessä blogitekstissä todettiin, vastuullisessa sijoittamisessa on useita erilaisia keinoja sekä niiden yhdistelmiä. Vastuullisen salkun voi rakentaa vaikkapa karsimalla vastuuttomimpia pois tai poimimalla sinne kaikkein vastuullisimpia.
Näiden lisäksi kolmas, ehkä kiehtovin tyyli on vastuullinen teemasijoittaminen, jossa keskitytään, nimensä mukaisesti, valitsemaan sijoituskohteita jostakin valitusta kestävän kehityksen teemasta.
Teemasijoittamisessa voi käyttää ohjenuoranaan lentävää lausetta ”sijoita yhtiöihin, jotka ovat mielummin osa ratkaisua, kuin osa ongelmaa”. Tokikaan kaikki yritykset eivät selkeästi ole vain jompaa kumpaa vaan molempia. Teemasijoittamisessa firmojen mahdollisia heikkouksia voidaankin jopa katsella hieman läpi sormien, kunhan saavutetut positiiviset vaikutukset ovat riittävän suuria.
Ensimmäisenä teemana mieleen tulee helposti ilmastonmuutoksen torjunta ja energiatehokkuus, joihin keskittyviä teemarahastoja löytyykin lähes kaikkien suomalaisten pankkien valikoimista sekä indeksirahastoista.
Teemoja on kuitenkin useita muitakin, kuten vaikkapa:
- metsäkadon ehkäisy ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen
- merten kestävä käyttö
- materiaalien tehokas käyttö ja kiertotalous
- kestävä liikkuminen ja infrastruktuuri
- kestävä ruuan tuotanto
- tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä
- terveys ja hyvinvointi.
Katsotaanpa näitä tarkemmin.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Ilmastoteemaan sijoittaminen on suosittua ja pelkästään Euroopasta löytyy jo yli 400 erilaista ilmastorahastoa. Niissä on kuitenkin isoja eroja, jotka on hyvä ymmärtää. Morningstarin selvityksen mukaan ilmastorahastot voidaan karkeasti jakaa kahden tyyppisiin: siirtymä– ja vähähiilisiin rahastoihin.
Siirtymärahastot keskittyvät puhtaaseen energiaan ja teknologiaan, vihreisiin velkakirjoihin (eli ns. vihreisiin bondeihin) ja ilmastoratkaisuihin. Tällaisissa rahastoissa on yhtiöitä, joiden liiketoiminnan ytimessä on vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Eli ne tuottavat tuotteita tai palveluita, jotka hyötyvät ja joille on kysyntää tässä isossa yhteiskunnallisessa muutoksessa.
Vähähiiliset rahastot sijoittavat pääosin sellaisiin yhtiöihin, joiden päästöt ovat jo nyt matalampia. Tällaisissa rahastoissa on esimerkiksi lääke- ja IT-firmoja. Ne eivät siis koostu yhtiöistä, joiden liiketoiminnan ytimessä ovat vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, vaan näistä rahastoista rajataan pois suurimmat nykyiset päästöjen tupruttelijat.
Osakepoimijalle tarjolla on tuuliturbiineja ja tuulivoimapuistoja, aurinkoenergiaan liittyvää tekniikkaa tai kokonaisia aurinkovoimapuistoja. On vetyä, on polttokennoja, on uusiutuvia polttoaineita, ja on energian tehokasta käyttöä ja siihen liittyvää softaa ja osaamista.
Kiinnostavaa, eikö!
Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja metsäkadon ehkäisy
Jos ilmastonmuutos on merkittävin uhka maapallon tulevaisuudelle, ovat luonnon monimuotoisuuden ja metsien häviäminen heti seuraavana jonossa. Suoraan metsistä, maasta ja vesistä ammentavat muun muassa metsäteollisuus, maatalous ja kalastus sekä rakennusteollisuus.
Etenkin palmuöljyn, soijan, naudanlihan ja -nahan, sekä sellun tuotanto ovat metsien katoamisen tärkeimpiä syitä. Näiden toimialojen sekä kriittisimpien alkuperämaiden kuten Brasilian, Indonesian ja Malesian tunnistaminen on ensimmäinen askel sijoittajalle, joka halua vähentää metsien – etenkin sademetsien – häviämisen riskejä salkussaan.
Vastuulliselle sijoittajalle tämä teema voi ollakin yksi kinkkisimmistä. Voiko ylipäätään sijoittaa yhtiöön, jonka liiketoiminta vaatii metsien hakkaamista, laidunten raivaamista, kaivannaisten kaivamista, vesivarantojen hyödyntämistä. Toisaalta, suoraan luonnon monimuotoisuutta parantavia pörssiyhtiöitä ei liene edes olemassa. Valittavana on enemminkin niitä, jotka heikentävät monimuotoisuutta tai aiheuttavat metsäkatoa mahdollisimman vähän.
Analyysitalo Vigeo Eiris on rankannut pörssiyhtiötä niiden luonnon monimuotoisuuden suojeluun sitoutumisen perusteella. Selvityksessä mainitaan myös erikseen pahimmat, joihin kuuluivat muun muassa öljy-yhtiöt BP, ENI ja Shell, öljynporaukseen palveluita toimittavat Halliburton ja Transocean, kullankaivaja Kinross Gold sekä kaivosjätit BHP Billiton ja Vale. Kaksi viimeistä ovat vastuussa Brasilian suurimmasta ympäristökatastrofista, jossa kaivosten jätealtaiden patojen murtuessa valtava määrä myrkyllistä kaivosjätettä valui luontoon.
Kestävä liikkuminen ja infra
Arjen kestävää liikkumista ja elämää edistävät muun muassa toimiva julkinen liikenne, sähköiset kulkupelit, tehokas tavaroiden logistiikka sekä kestävä rakentaminen.
Pörsseistä löytyy runsaasti yhtiöitä, joiden tuotteet ja palvelut tukevat tämän teeman tavoitteita. On junaliikennettä, on sähkö- ja hybridiautoja, on fillareita. Ja on kestävää infrarakentamista, kuten tuuli- ja aurinkovoimaloita.
Kestävä infrastruktuuri tarkoittaa teiden ja rakennusten lisäksi energia- ja vesirakenteiden kehittämistä siten, että niistä aiheutuvat yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset pyritään saamaan plussan puolelle koko elinkaaren matkalta.
Tällä sektorilla taikasana on nimenomaan elinkaari. Kestävää infraa ei rakenneta pikavoittojen toivossa, vaan puhutaan ihan oikeasta pitkästä tähtäimestä. Infrastruktuuria kannattaa rakentaa ja huoltaa niin, ettei hommat leviä käsiin parissa vuodessa. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimapuistoja sekä sähkönsiirtolinjoja eri puolilla maailmaa operoiva brittiläinen Atlantica Sustainable Infrastructure ilmoittaa sopimustensa olevan keskimäärin 17 vuoden pituisia. Tämä taas johtaa suht hyvin ennustettavaan kassavirtaan.
Kaikkea muuta
Vastuullista sijoittajaa voivat kiinnostaa ympäristöteemojen lisäksi myös sosiaaliseen vastuun kulmat, kuten terveydenhuoltoon, koulutukseen tai yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon keskittyvät (tai niitä edistävät) sijoitukset.
Erityisen kiinnostavaa on ns. gender lens investing, eli sukupuoleen (ja tarkemmin ottaen muihin kuin miehiin) keskittyvä sijoittaminen. Vapaasti tämän voisi suomentaa mimmisijoittamiseksi, ja siihen paneudutaan tarkemmin seuraavassa blogitekstissä.
PS. Jos teemasijoittaminen alkoi kiinnostaa, tsekkaa Nordnetin sivuilta listaus erilaisista megatrendi-ETF:stä, joihin sijoittamalle pääsee varsin vaivattomasti kiinni erilaisiin teemoihin.
Kaisa Kurittu
Vastuullinen sijoittaja & vastuullisuuden ammattilainen, Ratkaisutoimisto Vinha
Twitter: @KaisaKurittu
Kaisan uusi kirja Sijoita rahasi vastuullisesti -20 % koodilla: KAISA. Kirjan pääset ostamaan täältä.
