Maailman talousfoorum julkaisi Davosissa uuden riskiraportin (World Risk Report 2024). Tässä vuosittaisessa koosteessa hahmotetaan maailmanlaajuisia, kaikkein vakavimpia riskejä talouksille ja yhteiskunnille – nyt ja tulevaisuudessa.
On kiinnostavaa nähdä, miten maailma on kehittynyt parikymmentä vuotta julkaistun raportin aikana. Esimerkiksi vuoden 2010 raportissa ilmastoon tai luontoon liittyviä asioita ei pidetty kovinkaan merkittävinä riskeinä. Tuolloin suurimpina riskeinä ihmiskunnan tulevaisuudelle nähtiin omaisuuserien hintojen lasku sekä Kiinan talouskasvun hidastuminen alle 6 %:iin. Huh huh!
Vuonna 2011 ilmastoasiat (tai tarkemmin ottaen epäonnistuminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa) nousivat ensi kertaa riskien kärkikymmenikköön. Myös luontokato tunnistettiin jo todennäköiseksi, joskaan ei taloudelliselta vaikutukseltaan niin merkittäväksi riskiksi.
Mitä sitten tapahtui?
Ilmastonmuutos todettiin siis yhdeksi maailman merkittävimmäksi riskiksi 13 vuotta sitten.
Ja myös tuoreessa riskiraportissa ilmastoasiat nähdään edelleen vaikutukseltaan ja vakavuudeltaan merkittävimpien riskien kärjessä. Erityisesti niiden nähdään olevan (edelleen) tulevien 5-10 vuoden isoimpia riskejä.
13 vuotta sitten merkittäväksi tunnistettua ilmastoriskiä ei siis pidetä vieläkään kaikkein polttavimpana, vaan juuri nyt, vuonna 2024, merkittävimpinä lähivuosien riskeinä tälle planeetalle nähdään mis- ja disinformaatio, äärimmäiset sääilmiöt, sosiaalinen polarisaatio ja kyber-uhat.
Suomeksi sanottuna, raportin perusteella juuri nyt meitä uhkaavat kaikkein eniten vääränlainen tieto ja poteroihin kaivautuminen – ja se, että tulee myrsky. Miettikäämme kriittisiä muutoksia maapallon systeemeille (siis niille systeemeille, jotka pitävät meidät elossa), elonkirjon syöksykierrettä ja luonnon resurssien loppumista sitten 10 vuoden päästä!
Riskiraportti heijastelee hienosti (?), miten suhtaudumme massiivisiin, mutta kiireisen yksilön kannalta juuri tänään epärelevantteihin ilmiöihin. Ensinnäkin tunnistamme ja tiedostamme niiden olemassaolon – oi ei, etelän lomareissupaikka on tulessa! Toisaalta, kun ne eivät vielä juuri tänään niin häiritse arkipäiväämme (onneksi Suomessa on vielä sopivan viileät kesät!), voimme jättää toimeen tarttumisen tuonnemmaksi.
Työnnämme jatkuvasti isoimpia riskejä – joiden pysäyttämiseen ja estämiseen meidän pitäisi käyttää huomattavan paljon aikaamme ja resurssejamme – tuonnemmaksi. Kun ruoka, vesi ja elinkelpoiset olosuhteet eivät meiltä Suomessa vielä ihan huomenna lopu, kuvittelemme ettei tässä nyt niin kiirus ole. Kattellaan sitten 2034!
Kerro jotain positiivista!
Jos (ja kun) maailman talouseliitin riskikatsausta katsoo ympäristölinssit silmillä, näkymä on sanalla sanoen tyrmistyttävä. Aiommeko me, sivistyneet ihmiset, oikeasti käyttää kaikkein eniten aikaamme, osaamistamme ja resurssejamme fake newsien kitkemiseen, kun samaan aikaan sukupuuttoon kuolee arvion mukaan 100–150 eläinlajia päivässä?
Onhan se tietysti sitten hienoa istua kuolleiden ja hiljaisten metsien keskellä, ja ihmetellä mistä saisimme kaikille syötävää, kun somessa jaettu tieto on sentään (oman näkemyksemme mukaan) oikeanlaista!
Arvelen, että tähän harhailuun on kaksi syytä.
Ensinnäkin uupuminen. Alamme väsyä ilmasto- ja luontokriisiin. Kuten meteorologi Kerttu Kotakorpi osuvasti totesi, ilmastoasioista halutaan kuulla mielummin jotain positiivista! ”Eihän kukaan sano sota- tai talousuutisoinnista, että ovatpa ikäviä nämä uutiset, voitko kertoa jotain positiivista ja miten suomalaiset hyötyvät tästä.”
Ei, emme hyödy ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta mitään. Ne ovat järisyttäviä ongelmia, jotka meidän täytyy ratkaista, jos oikeasti haluamme jatkaa talouskasvun ja hyvinvoinnin kehittämistä.
Kuten professori Ilari Sääksjärvi ja dosentti Juulia Räikkönen toteavat Turun Sanomissa, ”monimuotoinen luonto turvaa ihmisten hyvinvoinnin, talouden, terveyden ja turvallisuuden, joten luontokadossa kyse ei ole vain ympäristöhaasteesta, vaan ennen kaikkea ihmiskunnan haasteesta.”
Vaikka meitä uuvuttaisi, ilmasto- ja luontotyötä pitäisi siis entisestään kiihdyttää.
Toisekseen on helpompaa keskittyä niiden asioiden ratkaisemiseen, jotka häiritsevät meitä päivittäin. Tai en tiedä, onko mis- ja disinformaation kitkeminen helppoa, mutta ainakin se koetaan asiaksi, jossa voi kokeilla helposti erilaisia teknisiä ratkaisuja. Sen sijaan luontokadon pysäyttämiseen ei ole kätevää teknologiaa, pelkästään riippuvuussuhteiden tunnistaminenkin on vaikeaa. Siksipä siirrämme luonto-ongelmien ratkaisua tulevaan, silloin varmasti meillä on jo konstit ja tarvittava teknologia, joilla homma hoituu helposti.
Toivoisin jokaisen, myös maailman talouseliitin, ymmärtävän, että meillä ei ole aikaa istua ja odotella kymmentä vuotta, vaan meidän täytyy käyttää seuraavat vuodet mahdollisimman tehokkaasti. On toki selvää, ettei vielä ole saatavilla kaikkia ratkaisuja, joilla päästään vaikkapa nollapäästöihin. Mutta on olemassa keinoja, joilla päästään jo puolittamaan päästöt sekä kääntämään kehitys parempaan suuntaan, jossa luonnon monimuotoisuus alkaisi elpyä – ja siksi on tärkeää edetä ensin niihin, mahdollisimman rivakasti.
(Esimerkkinä tästä Rakennusteollisuuden biodiversiteetti-tiekartta!)
Tarvitsemme sinua, johtaja
Suunta on siis mahdollista kääntää. Maailman kriittisimpien riskien torjunta ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan se vaatii ennen kaikkea hyvää ja osaavaa johtajuutta.
Tässä kohdassa onkin hyvä hetki pohtia, mitä kertoo tämän modernin aikamme (jossa kiivaasti halutaan esiintyä johtajina markkina-osuuksissa ja teknologioissa) strategisesta johtajuudesta, jos hankalia asioita työnnetään 10 vuoden päähän ja odotetaan, että joku toinen hoitaa vaikeat työt?
Se on vastuun pakoilua, ei johtajuutta.
Ilmasto lämpenee ja luonto köyhtyy jatkuvasti kaikkialla, myös Suomessa. Se ei ole riski, joka realisoituu vasta 10 vuoden päästä, vaan tänään, juuri nyt. Siksi toimeen täytyy tarttua tänään. Siksi tarvitsemme juuri sinua, johtaja, tarttumaan omassa roolissasi toimeen, jotta 10 vuoden päästä maailman talousfoorumin riskiarviot eivät ole muuttuneet todeksi.
Juuri nyt tarjolla on loistavia rohkean johtajuuden ja edelläkävijän rooleja, oletko valmis?
Kaipaatko sparrausta johdon vastuullisuusosaamisen kehittämiseen? Autan mielelläni!
Apua kestävyysosaamisen kehittämiseen myös kirjasta Menesty kestävästi! Vastuullisuus johdon ja hallituksen agendalla.
